Tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä FT Markku Hokkasen johtamalle työryhmälle

Hanke selvittää kehitysyhteistyön mielekkyyttä ja mielettömyyttä toimijoiden kokemuksissa ja muistoissa. Suunnatessaan maailmalle se samalla haastaa pohtimaan kotimaassa, millainen on suomalaisen kehitysyhteistyön menneisyys ja onko sillä tulevaisuutta. Hankkeen keskiössä on laaja muistitietokeräys, joka toteutetaan yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran, Ulkoasiainministeriön ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanke erottuu aiemmin tehdystä tutkimuksesta nostamalla keskiöön käytännön toimijat. 

Hanke selvittää, minkä merkityksen kehitysaputehtävissä olleet antavat tekemälleen työlle, toisin sanoen mikä on kenttäväen kokemus työn mielekkyydestä ja millä tavoin kokemuksia perustellaan. Tutkimus myös pohtii, ovatko nämä kokemukset muuttuneet ajan myötä ja jos muutoksia on tapahtunut, mistä tekijöistä ne johtuvat. Kehitysavun koettujen merkitysten lisäksi tutkimus pureutuu suomalaisen globaalikansalaisuuden kokemuksiin.  

Tutkimusaineisto muodostuu sekä kirjallisista että suullisista lähteistä, erityisesti muistitietoaineistosta, joita analysoidaan historiatieteellisin ja etnografisin menetelmin. 

Hanke tarjoaa täysin uuden lähestymistavan yhteiskunnallisesti tärkeän kysymyksen, eli kehitysyhteistyön mielekkyyden, tutkimiseen. Se nostaa keskiöön kehitysyhteistyön ja maailmankansalaisuuden koetut merkitykset historian ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista. Tutkimus on myös kansainvälisesti merkittävä, sillä se mahdollistaa vertailevan osallistumisen laajeen kansainväliseen keskusteluun kehitysavun mielekkyydestä ja motiiveista. 

Työryhmän muut jäsenet: Jonas Sivelä, Kaisa Harju , Kalle Kananoja.

 

-----

Lisäksi yliopistonlehtorit Ritva Kylli ja Matti Enbuske ovat mukana kolmannen vuoden rahoituksen saaneessa dosentti Samuli Helteen johtamassa työryhmässä Ympäristön vaikutus esiteollisten ihmisten evolutiiviseen dynamiikkaan Pohjois-Fennoskandiassa. Hankkeessa tutkitaan ympäristömuutosten vaikutusta Pohjois-Fennoskandian väestöön niin yksilö- kuin populaatiotasolla 1700-1900-luvuilla.

Viimeksi päivitetty: 12.12.2016