Selvitys: Polaarikoodi mahdollisuus Suomen arktiselle osaamiselle

Valtioneuvoston viestintäosasto 24.3.2016

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodi on kaikkia maita sitova normi, jolla arktisilla ja antarktisilla alueilla purjehtiville lasti- ja matkustaja-aluksille säädetään muita alueita tiukempia turvallisuus- ja ympäristönsuojelumääräyksiä merenkulun riskien pienentämiseksi. Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaatimukset tulevat voimaan 1.1.2017 ja koodiin liittyvät miehistön pätevyys- ja koulutusvaatimukset todennäköisesti 1.7.2018.

Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus ja Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan energia- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä selvitti Polaarikoodin toimeenpanoon liittyviä erityiskysymyksiä.

Polaarikoodilla on Suomen kannalta merkittäviä vaikutuksia. Koodin voimaantulo lisää talvimeren-kulkuun ja kylmissä oloissa toimimiseen liittyvän osaamisen ja teknologian kysyntää. Suomessa on vahvaa erityisosaamista mm. jäävahvistettujen alusten ja jäänmurtajien suunnittelusta ja rakentamisesta, ympäristömittaustekniikasta sekä öljyntorjunnasta jääoloissa. Suomeen suunnitteilla olevalla arktisella osaamiskeskuksella on siksi paljon mahdollisuuksia ja tehtävää suomalaisen osaamisen kaupallistamisessa sekä sen viennin ja näkyvyyden edistämisessä. 

Polaarialueiden ympäristön tilan kannalta erityisesti laivojen painolastivesiä ja ilmastonmuutosta voimistavia kasvihuonekaasupäästöjä koskevat rajoitukset olisivat merkittäviä. Polaarikoodiin ei kuitenkaan vielä sisälly näitä päästöjä koskevia rajoituksia. IMO:n Painolastivesiyleissopimuksen voimaantulolla voi olla myönteisiä vaikutuksia suomalaiselle meriteknologiateollisuudelle (cleantech), kun markkinat uusille painolastiveden käsittelyjärjestelmille laajenevat.

Laivojen lyhytikäisen mustahiilipäästön torjunta toisi merkittäviä ilmasto- ja terveysvaikutuksia. Torjuntamenetelmien kehitys vaatii standardoidun mustahiilen mittausmenetelmän kehittämisen, jotta mahdollinen päästövähennystarve täsmentyisi. NOx-, SOx- ja CO2 -päästöteknologioiden kehittäminen, parantaminen tai näiden teknologioiden yhdistäminen myös mustahiilipäästölle soveltuvaksi toisi markkinaetua. Suomen rooli on tukea IMO:a tässä työssä.

Suomen on tärkeää aktiivisesti osallistua Polaarikoodin ja merenkulkua säätelevien kansainvälisten sopimuksien jatkokehittämiseen. Suomi on Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017-2019, jolloin meillä on etulyöntiasema edistää polaarialueiden kestävään käyttöön, merenkulun päästöjen vähentämiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja suomalaisen osaamisen vientiin liittyviä tavoitteita.

"Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaikutusten yhteensovittaminen Suomessa (POLARCODE)"   -hankkeen loppuraportti julkaistiin 24. maaliskuuta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa. Hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Polaarikoodin turvallisuus- ja ympäristövaatimusten yhteensovittaminen Suomessa -loppuraportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta

Lisätiedot: neuvotteleva virkamies Johanna Ikävalko, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 342 166, etu-nimi.sukunimi@lvm.fi sekä POLARCODE-projektin vastuullinen johtaja Johanna Yliskylä-Peuralahti, Turun yliopiston Brahea-keskus, p. 02 333 8176

 

Last updated: 29.6.2016