Innovaatioita ihmisten käyttöön

Nimi: Tommi Halonen
Opinnot: tietotekniikan diplomi-insinööri, suuntautumisalana sulautetut järjestelmät
Nyt: kehityspäällikkö, OP
 

Valmistuin tietotekniikan diplomi-insinööriksi noin kymmenen vuotta sitten ja olen sen jälkeen toiminut monenlaisissa työtehtävissä: ohjelmistotestaajana, koodarina, projektipäällikkönä, myyjänä ja yrittäjänä. Nykyiseen työhöni OP:lla hain noin vuosi sitten nähtyäni rekryilmoituksen, joka herätti heti mielenkiintoni.

Parasta on vapaus

Parasta työssäni on päästä tekemään uusia innovaatioita, jotka oikeasti päätyvät ihmisten käyttöön, sekä työn vapaus. Pystyn itse hyvin pitkälle määrittelemään työaikani ja työtapani. Olen ollut mukana muutamissa pienissä startup-yrityksissä, ja on ollut mukavaa huomata, että sama vapaus voi olla myös isossa firmassa.

Helpommin, nopeammin, mukavammin

Yhteiskunta digitalisoituu, ja siksi työni on tärkeää. Ohjelmistokehityksen tehtävänä on tehdä asioita ihmisille helpommiksi, nopeammiksi ja mukavammiksi. Digitalisaatio mahdollistaa myös sen, että monet asiat tulevat ihmisten saataville. Nykyihminen voi tehdä monia sellaisia asioita, joita ei vielä kymmenen vuotta sitten voinut.

”Ohjelmistokehityksen tehtävänä on tehdä asioita ihmisille helpommiksi, nopeammiksi ja mukavammiksi.”

Verkostoidu yli tiedekuntarajojen

Verkostoitumisesta puhutaan paljon ja se kuulostaa jo melko kliseiseltä, mutta se on oikeasti tärkeää. Monet ihmiset, joihin tutustuin opiskeluaikoina, tulevat eri yhteyksissä vastaan nykyisessä työelämässä. Oulun yliopistossa on vieläpä mahtava mahdollisuus verkostoitua yli tiedekuntarajojen, kun teekkarit, kauppatieteilijät ja humanistit opiskelevat samalla kampuksella, käytännössä samoissa luentosaleissa.

Pohjoisen luonto on lähellä

Oululaisena sitä tahtoo unohtaa, kuinka lähellä Lappi on. Muistin sen itsekin taas, kun kävin jokin aika sitten viikon mittaisella hiihtovaelluksella Kebnekaisen vuoristossa. Rakastan Lappia: pohjoista luontoa, hiljaisuutta, tuntureita ja sitä, että on paljon tilaa. Viikko keskellä lunta ja ankaria olosuhteita muistutti taas, kuinka hieno talviluonto on. En ole mikään hiihtäjämestari, mutta harrastan kestävyyslajeja. Yllätyin siitä, ettei sadan kilometrin vaellus ollut niin rankka kuin millaiseksi sen etukäteen kuvittelin.

Viimeksi päivitetty: 25.4.2017