Avajaisten yleisöä

Avajaisten juhlapuheet 6.9.2017

Juhlapuheet lukuvuoden avajaisissa 6.9.2017

 

Jouko Niinimäki, rehtori, Oulun yliopisto:

Hyvät yliopistolaiset, yhteistyökumppanit ja yliopiston ystävät,

Uusi lukuvuosi on alkamassa tilanteessa, jossa Suomen talous on nousemassa jaloilleen jopa nopeammin kuin odotettiin. Työllisyys parantuu tasaisesti ja vientikin on alkanut vähitellen vetää. Yliopistoihin kohdentuneiden kipeiden leikkausten voidaan toivoa olevan takana ja kääntyvän pian investoinneiksi. Nyt kun taloudessa pahin on ohi, on tehtävä sellaisia ratkaisuja, joiden avulla aikanaan väistämättä tulevasta seuraavasta taantumasta päästään helpommin yli kuin nyt koetusta, vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneesta pitkästä ahdingosta.

Dear members of the university community, honored guests,

The new academic year is starting in a situation where the Finnish economy is rising back to its feet even quicker than expected. The employment rate is steadily improving and even the export business is growing. Now it is the right time to invest in the future.

Innovative activities and renewal require top knowledge and continuous high-quality research. Strong research renews education and guarantees that students will adopt the latest knowledge and skills, along with a curious mindset and the culture of creating new.

Ei ole sattumaa, että uutta luovat korkean osaamisen aktiviteetit sijoittuvat lähelle parhaita tutkimuskeskittymiä. Juuri uuden luominen vaatii huippuosaamista ja jatkuvaa uuden tutkimustiedon tuottamista.

Oulun yliopisto ja Oulun seutu on erinomainen tapausesimerkki siitä, kuinka korkea osaaminen nosti alueen menestykseen. Oulun seutu tunnetaan erityisesti telekommunikaation ja tietovaltaisen teollisuuden keskittymänä. Seudun menestys ulottaa juurensa Oulun yliopistossa 1970-luvulla alkaneeseen radiotekniikan tutkimukseen. 1980-luvulla joukko elektroniikka-alan yrityksiä kerääntyi vanhaan meijeriin ja muodosti Teknologiakylä Oy:n, jonka ympärille rakentui myöhemmin erittäin merkittävä osaamiskeskittymä.

Nokia-klusterin voittokulku tuli Suomelle otolliseen aikaan auttamaan meidät ulos yhdestä maamme historian vakavimmista taloudellisista kriiseistä 1990-luvun alun lamasta. Vuosikymmenen aikana Ouluun syntyi melkein 10 000 uutta teknologiasektorin työpaikkaa ja 2000-luvun alussa kaupunki oli Suomen toiseksi tärkein kasvukeskus Helsingin jälkeen. Huippuvuosien jälkeen alkanut hiipuminen jyrkkeni 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa, ja irtisanomisten aalto päättyi meillä vasta 2014. Huonot ajat näyttävät olevan nyt takana, on vihdoin päästy takaisin kasvu-uralle ja todelliseen mahdollisuuksien tilanteeseen. Jo nyt teknologiasektorilla on enemmän työpaikkoja kuin huippuvuosina.

Hyvät kuulijat,

Ilman osaajia, jotka ovat pystyneet luomaan uutta ja täyttämään lopettaneiden yritysten jättämän tyhjiön, Oulu ei olisi pystynyt nousemaan kriisistä, vaan edessä olisi ollut pysyvä näivettymisen ja kurjistumisen tie. Onneksi osaajat jäivät Ouluun, perustivat uusia yrityksiä ja vetivät alueelle uusia toimijoita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Noissa yrityksissä piilee ennennäkemätön kasvun ja viennin potentiaali, joka Suomen olisi tärkeää saada kotiutetuksi.

It is not a coincidence that innovative, knowledge-intensive business is concentrated close to research centers. The restructuring of industry in Oulu area is an interesting demonstration of the connection between top knowledge and innovative companies. During the past ten years, the ICT ecosystem in Oulu has gone through a massive metamorphosis from a few big companies to a cluster of many small and midsize companies. Those new companies now have unforeseen potential for growth.

Oulun yliopisto edustaa kiistatonta huippua monilla tutkimusalueilla, joissa Oulun seudun yritykset toimivat. Kun vanha yrityskanta koostui voittopuolisesti telekommunikaatio- teknologiateollisuudesta, on uusi yrityskanta suuntautunut palveluihin. Tämä asettaa yliopistolle suuria paineita laajentaa osaamistaan alueille, joita uudet yritykset tarvitsevat.

Valtion on osoitettava yliopiston osaamisen laajentamiselle ja uusiutumiselle sen vaatimat resurssit. Muuten rakennemuutoksen tarjoama kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, ja vahva nousu tyssää osaamispulaan.

Rakennemuutos on saanut energiaa yhteiskunnan muutoksesta. Käynnissä oleva digitalisaatio ja uudenlaiset digitaaliset palvelut muuttavat terveys- ja hyvinvointipalveluja, koulumaailmaa, finanssisektoria, teollisuutta, asuinympäristöämme ja rakentamista. Tämän muutoksen ymmärtäminen, hyödyntäminen ja tukeminen vaativat meiltä yhä monitieteisempää otetta ja tiiviimpää yhteistyötä. Ihmistieteiden osuus tämän murroksen tutkimuksessa on erittäin keskeinen.

Arvoisat kuulijat,

Vaikka olen tässä tutkimuskeskittymien ja uutta luovan ympäristön teemassa käsitellyt paljon ICT-sektorin laajentuvaa ja monitieteistyvää kokonaisuutta, on muistettava, että Oulun yliopistossa on myös muuta erittäin vahvaa kansainvälisesti tunnustettua tutkimusta ja osaamista.

Ansiokasta tutkimusta tehdään hyvin eri näkökulmista lähtevillä tutkimusintresseillä. Edes rakennemuutoksen pyörteissä emme luonnollisestikaan unohda tärkeää uteliaisuuslähtöistä perustutkimusta, vaan laadukasta työtä tuetaan kaikilla tunnistetuilla vahvuusaloilla sekä valituilla kehitysalueilla. Tieteen korkea kansainvälinen laatutaso sekä hyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ovat menestymisemme lähtökohtia.

Despite the attention around ICT sector, let’s not forget that we have very strong, internationally recognized research and knowledge also in other branches of science in the University of Oulu. Even during the ongoing industrial restructuring, we do not forget the all-important basic research and blue skies research. High quality research is supported in all our focus areas and chosen development areas.  Strong research and both national and international cooperation are the basis for our success.

Hyvät juhlavieraat,

Haluan tänä avajaispäivänä nostaa esiin myös tärkeän koulutusaiheen. 25–34-vuotiasta suomalaisista noin 40 prosenttia ikäluokasta on suorittanut korkeakoulututkinnon. Se on hieman OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja laskenut 1990-luvulta. Korkeakoulutus on aivan keskeisessä roolissa, kun puhutaan korkean osaamisen elinkeinoista, ja tunnetusti koulutus suojaa työttömyydeltä myös laskusuhdanteissa.

Koulutuspoliittiseksi tavoitteeksi tulisi asettaa, että vähintään puolet ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon. Riittävä korkeakoulutetun työvoiman osuus lisää myös vähemmän koulutetun väestönosan työllistymistä – ei ainoastaan osaamisintensiivisiin työpaikkoihin vaan ostovoiman kautta myös palvelusektorille.

Koulutuksen arvostusta on nostettava kaikilla asteilla. Vain siten koulutetun väestönosan määrä lähtee kasvuun. Koulutusasteen nostaminen on ainoa tapa päästä kestävästi eroon vakavasta työttömyysongelmasta ja vähentää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osuutta. Koulutuksen arvostuksen nostaminen lähtee hyvin laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ja yltää aina toisen asteen kriittiseen nivelvaiheeseen asti. Luonnontieteiden ja matematiikan opiskelua on pystyttävä tukemaan niin, että lukiossa ja ylioppilastutkinnossa tehdyt valinnat eivät rajoita nuoren opiskelualavaihtoehtoja korkeakouluun pyrittäessä.

Juuri nyt käynnissä olevassa murroksessa digitalisaation, tekoälyn ja robotisaation myötä työ ja ammatit muuttuvat. Elinikäinen uuden oppiminen nousee entistäkin tärkeämmäksi, sillä jatkossa yhä suurempi osa ihmisistä valmentautuu elämänsä aikana useampaan ammattiin. Peruskoulutuksen lisäksi muunto- ja täydennyskoulutusta täytyy tarkastella osana kokonaisuutta.

Arvoisat kuulijat,

Oulun seutu ympäristöineen muodostaa itsenäisen kasvukeskuksen, joka on erillään Etelä-Suomen kasvuvyöhykkeestä. Dramaattisesta nopeasta pudotuksesta on tultu tilanteeseen, jossa seudustamme voidaan puhua positiivisen rakennemuutoksen alueena. Valtiovalta on tukenut rakennemuutosta monin tavoin; silti ilman pohjoisella sitkeydellä tehtyjä paikallisia ponnistuksia ei nykytilanteeseen olisi koskaan päästy.

Nyt kun rakennemuutos on tapahtunut, on pystyttävä siirtymään jatkuvan kasvun ja kestävän korkean työllisyyden sekä hyvinvoinnin tilaan. Sen olemme oppineet, että pohjoisessa ei ole mahdollisuutta muiden jäljittelyyn, vaan ainoa menestyksen tae on luoda jatkuvasti uutta. Tämän vuoksi koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on yhteiskunnan paras investointi tulevaisuuteen.

Hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät,

Oulun yliopistolla on jälleen takanaan vahva vuosi. Olemme venyneet parhaimpaamme erittäin haastavissa taloudellisissa olosuhteissa ja kantaneet korttamme kekoon Suomen edun eteen. Suuret muutokset ovat leimanneet arkeamme. Vaikka muutos on pysyvää, uskon, että edessä on tasaisempia aikoja, joissa jatkuva sopeutuminen vaihtuu hallituksi profiilin täydentämiseksi ja henkisen kasvun ajaksi. Haluan lämpimästi kiittää koko henkilökuntaamme hienosta työstä tieteen, koulutuksen sekä yhteiskuntamme tulevaisuuden eteen.

Dear university community and friends of the university,

I would like to thank everyone in our community for your dedication and hard work, and wish you all the best for the new academic year. I want to thank also our collaboration partners for your continuing support.

Näillä sanoilla toivotan teille hyvää alkavaa lukuvuotta ja menestyksellistä tulevaisuuden rakentamisen aikaa.

 

Joel Kronqvist, hallituksen puheenjohtaja, Oulun yliopiston ylioppilaskunta:

Arvoisa rehtori, pääjohtaja, hyvät kutsuvieraat, rakkaat tiedeyhteisömme jäsenet

Dear rector, president, beloved members of our university community

Rehtori Niinimäen mainio puhe koulutuksen merkityksestä yhteiskunnalle ei jättänyt asioita arvailun varaan. Tästä syystä minä näen parhaakseni puhua toisesta meille kaikille rakkaasta asiasta, Oulun kaupungista.

Minulta on monesti kysytty, mikä tekee tavallisesta suomalaisesta kaupungista hyvän opiskelijakaupungin.

Ensimmäisenä mieleen tulee toimiva julkinen liikenne, kohtuuhintainen asuminen sekä kesätyö- ja harjoittelupaikkojen saatavuus. Vapaa-ajalla opiskelijat ovat ahkeria kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluiden käyttäjiä.

Oulu loistaa tässä taulukossa monilla osa-alueilla. Meillä asuminen on erittäin kohtuuhintaista ja opiskelijoiden liikuntamahdollisuudet ovat mainiot niin kesällä kuin talvella, kiitos Oulun korkeakoululiikunnan. Palautetta olen saanut ainaisesta tuulesta. Tämä taitaa kuitenkin olla integroitu meidän rantakaupunkiin.

Oulu is a brilliant city for students: we have affordable housing, we have excellent facilities for all kinds of sports, and students are active users of the city’s cultural services. I have heard complaints of the relentless wind, but I guess there is nothing we can do about that.

Näistä huolimatta, vuonna 2016 Oulun kaupungin nettomuutto 25–39-vuotiaiden ryhmässä oli noin miinus 400 henkilöä ja 0–4-vuotiaiden ryhmässä noin miinus 180 henkilöä. Tämä tarkoittaa sitä, että Oulusta muuttaa joka vuosi pois 400 nuorta aikuista, oletettavasti nuorten lastensa kanssa. Mutta miksi ihmeessä?

Väitän, että yksi syy on korkeakoulusta valmistuneen vaikeus saada ensimmäinen työpaikka.

Meillä on Oulussa erinomainen start-up-pöhinä esimerkiksi tietoliikennejärjestelmissä ja paikannuspalveluissa, mutta yleensä start-upien perustajat ovat jo kokeneita yrityselämän konkareita eivätkä välttämättä työllistä kuin tietyn alan asiantuntijoita.

Me tarvitsemme lisää pk-yritysten kasvutarinoita.

Me tarvitsemme lisää ulkomaisia investointeja. Niitä houkutellaan yritysmyönteisellä kaupunkikuvalla sekä alueellisten toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä.

However, despite all the positive things, young people are moving away from the city. In 2016, the net migration figures displayed that nearly 400 young adults left the city.

I believe that one of the reasons is that young, recently graduated people, have difficulties obtaining their first proper job. We have an excellent start up culture here in Oulu, but we need more. We need more success stories from small and medium sized enterprises. We need more foreign investments. This can be achieved by displaying a favorable attitude towards businesses, and by helping them co-operate closely as well.

Nuoret aikuiset kaipaavat urbaania ja tiivistä kaupunkirakennetta. Vaatimus autopaikoista keskellä parhaita joukkoliikenneyhteyksiä ei edusta nykypäivää. Autopaikkanormi on jäännös, joka johtaa suurempiin rakennuskustannuksiin sekä väljempään keskusta-alueeseen. Tällainen ei todellakaan aja Oulun kaltaisen nuorekkaan kasvukaupungin etua. Tiivis kaupunkirakenne ei ole uskon asia, vaan globaali megatrendi.

Onneksi parempaan suuntaan ollaan menossa. Kaupungin virkamiesten mukaan autopaikkanormia käsitellään tämän vuoden aikana valtuustossa. Lisäksi Kemintielle suunnitellaan bulevardia, joka yhdistäisi Linnanmaan kampuksen ja keskustan. Huhtikuun valtuustossa hyväksytystä keskustavisiosta tulee pitää kiinni ja keskustaa tulee kehittää kunnianhimoisesti. Kovaa ja korkealle, joku voisi sanoa.

Young people are after a compact and urban cityscape. Nowadays, there is no need for as many parking spaces as the outdated laws and rules demand. What we need instead, is a working public transport system, and daring enterprises like the Kemintie boulevard and the recently approved vision for developing the city centre.

Hyvät ystävät,

Kevään kuntavaaleja voisi kutsua sivistyksen voitoksi. Valtuustossa toimii tällä hetkellä ainakin kymmenen nuorta aikuista lähes kaikista puolueista, ja kaikilla heistä on korkeakoulutausta. Tämä kielii myös Oulun ikärakenteesta, sillä keski-ikä meillä on vain noin 38 vuotta ja väestöstä yli 10 % on opiskelijoita. Tällä nuorella valtuustolla täytyy olla rohkeutta tehdä päätöksiä, joilla rakennetaan Oulusta Suomen paras opiskelijakaupunki.

The municipal elections were a success for culture and education. There are at least ten young people acting at the city council and all of them have background in higher education. As the average age of citizens in Oulu is one of the youngest in Finland, the council must have the courage to reflect this, and to make decisions that help us make Oulu the best city for students in Finland.

Minä toivon, että jääkiekkotreeneihin päästäkseni en tarvitsisi omaa autoa. Minä toivon, että valmistumisen jälkeen voisin asua 15-kerroksisessa kerrostalossa ja kävellä kirjastoon lainaamaan uuden Jo Nesbon dekkarin. Minä toivon, että saisin kasvattaa lapseni rakkaassa Oulun kaupungissa, Nallikarin rantojen dyyneissä ja Pikisaaren puutalojen portaikoissa.

Nuorten työikäisten nettomuutto täytyy saada positiiviseksi.

Se tehdään urbaanilla asumisella, valovoimaisella keskustalla, toimivalla joukkoliikenteellä, yritysten kasvutarinoilla sekä ulkomaisilla investoinneilla.

With these words, I would like to wish you a productive new academic year.

Kiitos ja hyvää alkanutta lukuvuotta.

Viimeksi päivitetty: 8.9.2017