Tulevaisuus sukupuuton sijaan

Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa tehdään työtä uhanalaisten kasvien pelastamiseksi. Etäsuojelemalla, eli kasvattamalla ja lisäämällä uhanalaisia kasveja, yliopisto turvaa luonnon monimuotoisuutta. Yksi pelastetuista on madeiranpihlaja.

Vuoden 2010 metsäpalot Madeiralla tuhosivat 120 neliökilometriä metsää, kun koko saaren pinta-ala on vain 737 neliökilometriä. Vuoristossa paloi täysin pieni ryhmä madeiranpihlajia (Sorbus maderensis), joka on yksi Madeiran endeemejä lajeja. Tämä tarkoittaa, että laji on kotoperäinen ja sitä esiintyy vain tuolla alueella. Metsäpalossa tuhoutuivat lajin ainoat yksilöt, jotka kasvoivat kallioilla luonnonpuistossa.

Madeiralla osan vuodesta asuva suomalainen matkaopas ja luonnonystävä Arja Kemppainen otti yhteyttä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan silloiseen ylipuutarhuriin Aarno Kasviin. Aarno Kasvi oli aiemmin tuonut madeiranpihlajan pistokkaita Suomeen ja varttanut niitä kotipihlajaansa. Syntyi idea Turussa olevien yksilöiden lisäämisestä Oulun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan mikrolisäyslaboratoriossa. Madeiralla oli asiasta kiinnostunut säätiö, jonka kanssa Oulun yliopisto sopi keväällä 2011 madeiranpihlajan palauttamisesta takaisin luonnonpuistoon.

Madeiranpihlajan kasvattaminen solukkoviljelmissä Oulun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa onnistui. Ensimmäiset 50 taimea vietiin Madeiralle istutettavaksi syksyllä 2014 ja toinen, 200 kappaleen erä, syksyllä 2015. Keväällä 2016 saadaan tietoa siitä, kuinka taimet ovat selvinneet Madeiran talvesta.

Jokaisella kasvilajilla on oma merkityksensä luonnon monimuotoisuudelle. Yhden lajin säilyminen vaikuttaa aina myös muiden lajien säilymiseen, loppujen lopuksi myös ihmisen. Jokainen laji, joka voidaan pelastaa sukupuutolta edistää luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoisuus on arvo, jolla mitataan elinympäristömme hyvinvointia. Madeiranpihlajan säilymisellä on myös kulttuurista merkitystä: laji on hyvin tunnettu ja kotoperäinen Madeiralla. On kulttuurisesti ja maisemallisesti arvokasta, että näyttävä ja tunnusomainen laji voitiin pelastaa.

Oulun kasvitieteellinen puutarha ja biodiversiteettiyksikkö ovat tehneet uhanalaisiin lajeihin liittyvää tutkimusta koko olemassaolonsa ajan. Puutarha kasvattaa uhanalaisia kasveja kokoelmissaan ja toimii aktiivisesti kasvien suojeluun liittyvissä hankkeissa yhteistyössä muiden toimijoiden, esimerkiksi viranomaisten kanssa. Biotekniikan käyttö ja pitkäaikainen kokemus pohjoisista luonnonkasveista tekevät kasvitieteellisestä puutarhasta valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tärkeän toimijan uhanalaisten kasvien suojelussa.

Suojele uhanalaisia, lahjoita yliopistolle >>

Viimeksi päivitetty: 30.5.2016