P4-lääketieteellä kohti sairauksien ennaltaehkäisyä

Jos terveyden yksilöllisyydestä ymmärrettäisiin enemmän, voitaisiin hoitoja kohdentaa paremmin. P4-lääketieteessä hyödynnetään suurta tietomäärää, joka voi olla tulevaisuudessa peräisin niin geeneistä kuin vaikka joukkoliikenteen käytöstä.

 
Genomi- ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen kiinnosti yleisöä. Oulun yliopistossa järjestettyyn tilaisuuteen kertyi lähes sata kuulijaa.  
   

 

 
  Professori Aarno Palotie kertoo, että ihmisen perimän, genomin, sekvensoinnin hinta on halventunut radikaalisti 15 vuodessa sadasta tuhannesta dollarista noin kahteentuhanteen.
   

Tämän päivän terveydenhuoltomme nojaa vahvasti sairauksien hoitoon. Toiminta pohjautuu keskiarvoihin eli hoidetaan keskiarvoihmisiä. “Usein tulos on epätyydyttävä, sillä keskiarvot eivät kerro koko totuutta”, professori Aarno Palotie Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) Helsingin yliopistosta sanoo. 

Samanaikaisesti uusien lääkeaineiden tuominen markkinoille on tullut vaikeammaksi. Vuonna 1996 hyväksyttiin 53 uutta lääkettä yhden lääkkeen kehityskustannusten ollessa 17 miljardia dollaria. Vuonna 2013 uusia lääkkeitä hyväksyttiin käyttöön enää 27 hinnan ollessa jo 50 miljardia dollaria. “Nyt lääkkeiltä vaaditaan viranomaisten suunnalta korkeampaa terveyshyötyä”, lääkkeitä kehittävän MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto huomauttaa.

Suunta on kohti yksilöllisempää hoitoa ja painopisteen siirtämistä sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. Puhutaan P4-lääketieteestä. Sillä tarkoitetaan ennustavaa (predictive), yksilöllistä (personalized), osallistavaa (participatory) ja ehkäisevää (preventive) lääketiedettä.

P4-lääketiede pohjautuu suuren tietomäärän hyödyntämiseen. “On siirrytty tilanteeseen, jossa tiedon louhinta ja hallinta ovat keskeisiä muutostekijöitä yhteiskunnassamme”, Palotie kiteyttää. Tiedosta eivät ole kiinnostuneita vain tutkijat ja lääkärit, sillä myös isot yritykset kuten Google ja Amazon kehittävät ratkaisuja suuren tietomäärän hallintaan.

 

Uudenlaisia tiedonlähteitä

 
  Vanhempi tutkija Riitta Sallisen mukaan yksilöllistetty lääketiede on nyt kuuma tutkimuksen kohde. Julkaistujen tutkimustulosten määrä on noussut rajusti.
   

Tietoa saadaan tulevaisuudessa monesta eri lähteestä. P4-lääketieteessä tarkoituksena on yhdistää perinteiset kliiniset mittaustulokset kuten paino, verenpaine ja kolesteroliarvot uudenlaisiin tietolähteisiin.

“Jo tänä päivänä voidaan hyödyntää erilaisia itsemonitorointiin soveltuvia mittareita, joita voidaan laittaa ranteisiin, vaatteisiin tai ihon alle. Lisäksi käytetään erilaisia älypuhelimissa toimivia terveyspohjaisia sovelluksia, joita on tarjolla jo yli 165 000 erilaista”, vanhempi tutkija Riitta Sallinen Suomen molekyylilääketieteen instituutista kertoo.

Jos vielä viitisentoista vuotta sitten tutkittiin yhtä geeniä tai proteiinia, niin nyt on mahdollista saada kerralla tietoa yksilön koko DNA:sta (genomiikka), RNA:sta (transkriptomiikka), proteiineista (proteomiikka), aineenvaihdunnan tuotteista (metabolomiikka) ja kehossa asuvista mikrobeista (mikrobiomi).

“Nämä niin sanotut omiikka-analyysit ovat uuden ajan terveystietoa”, Sallinen mainitsee. Tiedon saanti ei kuitenkaan rajoitu vain kehomme antamiin tietoihin. “Se voi olla kaukana totutusta”, Sallinen painottaa. Hän luettelee esimerkkeinä ruokaostostiedot, sähkölaskut, joukkoliikenteen käytön ja hankkimamme vakuutukset.

 

Yksilöllistä terveyden seurantaa

Tietoa yhdistämällä tavoitteena on löytää markkereita, joiden avulla tiedetään, että ollaan luisumassa sairauden puolelle.

Jo nyt osa ihmisistä on innokkaita mittaamaan itseään erilaisilla mittareilla ja mobiilisovelluksilla. “Ihmisillä voi helposti olla 20–30 eri mittaria. Heitä voi kutsua terveyshifistelijöiksi”, Sallinen havainnollistaa.

Haittapuolina liiallisuuksiin menevästä itsensä mittaamisesta voivat olla syömis- ja liikuntahäiriöiden ilmaantuminen. Parhaimmillaan uudet teknologiat ja digitalisaatio tarjoavat kuitenkin mahdollisuuksia yksilölliseen, kokonaisvaltaiseen sekä reaaliaikaisesti toimivaan terveyden seurantaan ja omahoitoon.

P4-lääketieteen hyödyntämiseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joita parhaillaan ratkotaan FIMMin koordinoimassa Digital Health Revolution -pilottitutkimuksessa. Siinä halutaan selvittää, miten uudenlaista terveystietoa kerätään ja analysoidaan mutta myös, miten sitä palautetaan takaisin tutkittaville P4-lääketieteen hengessä.

“Kaikkia ei kiinnosta ottaa tietoa vastaan ja muuttaa käyttäytymistään. Tarjoamme pilottitutkimuksessa osallistujille henkilökohtaista valmennusta, jolla voi olla suuri merkitys tiedon omaksumisessa”, Sallinen sanoo.

 

Suomella kilpailuvaltti taskussa

Lääkkeiden ja terveyteen liittyvien ratkaisujen kehittämisen näkökulmasta Suomi on etulyöntiasemassa. Kilpailuvalttimme on se, että olemme ainoa maa maailmassa, josta löytyvät niin biopankit, universaali terveydenhuoltosysteemi, yksilöllinen sosiaaliturvatunnus kuin eristäytynyt populaatio.

 
Yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto huomauttaa, että tänä päivänä viranomaiset vaativat lääkkeiltä korkeampaa terveyshyötyä. Yksilöllinen terveystieto voi tulevaisuudessa tehostaa lääkekehitystä.  
   

“Meillä valikoidut geenit ovat runsastuneet. Meillä on oma kokonaisuus muihin eurooppalaisiin nähden”, Palotie kertoo taustoistamme. Tänä päivänä jo 26 000 suomalaisen perimä on luettu joko kokonaan tai osittain.

Valttimme on myös se, että potilaat pystytään systemaattisesti kutsumaan uudelleen tutkimuksiin. Terveyttä voidaan seurata pitkällä aikavälillä, kuten esimerkiksi Pohjois-Suomen syntymäkohortissa, jonka tutkimus alkoi jo 1960-luvun puolivälissä.

Suomessa tutkimuksiin osallistutaan aktiivisesti.“Tärkeää on, että kansalaisten luottamusta ei menetetä”, Petri Lehto painottaa. Eettinen näkökulma on huomioitava ihmisistä saatavan tiedon käytössä.

Tällä hetkellä Suomella on kilpailuetu terveystiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä. Laakereille ei voi kuitenkaan voi jäädä lepäämään. Myös monilla muilla mailla on menossa isoja aloitteita esimerkiksi biopankkitoiminnan kehittämisessä.

“Jos Suomi kehittää terveystiedon hyödyntämisen eri osa-alueita, niin vain taivas on rajana Suomelle avautuville mahdollisuuksille. Silloin Suomi voi päästä yksilöllisen terveydenhuollon kehittämisen globaaliksi hubiksi”, Lehto visioi mahdollisuuksiamme.

Suuret tietoaineistot mahdollistavat tulevaisuudessa sen, että päästään tilanteeseen, jossa oikea lääke voidaan antaa oikealle potilaalle oikeaan aikaan. Terveystietoa voidaan hyödyntää myös siinä, että lääkeaihioita voidaan valikoida tehokkaammin jatkokehitykseen. Näin voidaan poistaa huonosti toimivia aihioita kehitysputkesta ja vaikuttaa kustannuksiin.

 

Artikkeli pohjautuu Suomen kulttuurirahaston rahoittaman Geenit ja yhteiskunta – Argumenta -hankkeen Oulun yliopistossa 12.4.2016 järjestämään Genomi- ja hyvinvointitiedon hyödyntäminen, säätelystä sovelluksiin -seminaariin. Se oli osa Oulussa järjestettäviä OuluHealth Ecosystems -päiviä, joita koordinoi Centre for Health and Technology (CHT).

Hankkeen sivut: www.oulu.fi/biocenter/genes-and-society

Videot tilaisuuden esityksistä: www.youtube.com/channel/UCjmJuNaYVqddaM3tquLxCwQ

 

Teksti: Maarit Jokela
Kuvat: Seija Leskelä, Kulmakuvaamo

Viimeksi päivitetty: 3.6.2016