Rasismi kasvaa koventuneista asenteista

Sosiologian professorin Vesa Puurosen mukaan rasismi on maahanmuuton myötä muuttunut Suomessa marginaali-ilmiöstä osaksi julkista ja poliittista keskustelua. Rasismi ei nykyisin liity vain ihonväriin, vaan on monitahoisempi ilmiö. Taustalla ovat koventuneet asenteet heikompiosaisia kohtaan kaikkialla Euroopassa.

Professori Vesa Puuronen mukaan maahanmuuttovastaisuuden luonne on muuttunut Suomessa.

”Rasistisesta puheesta on tullut valtavirtaa ja myös osa poliittista keskustelua”, rasismia parin vuosikymmenen ajan tutkinut Puuronen sanoo.

Vielä 1990-luvulla rasistiset ryhmittymät olivat hyvin rajattu ilmiö. Vasta vuosituhannen alussa syntyi tietoinen pyrkimys maahanmuutto- tai monikulttuurisuuskriittisen poliittisen aloitteen tekemiseksi Suomessa.

”Perustaltaan samanlaisia ajatuksia on ollut olemassa jo aiemminkin, mutta niille ei ollut kohteita maahanmuuttajien vähäisen määrän vuoksi. Nyt tilanne on laajentunut aivan uusiin mittasuhteisiin”, Puuronen toteaa.

Harva poliitikko kuitenkaan julistautuu avoimesti rasistiksi.

”Yleensä poliitikot pyrkivät määrittelemään rasismin niin kapeasti, etteivät itse mahdu siihen määritelmään. Maahanmuuttokriittinen voi olla ja maahanmuuttopolitiikassa onkin paljon kritisoitavaa, mutta on eri asia asettaa ihmiset taustansa vuoksi eriarvoiseen asemaan.”

Sosiologian professori Vesa Puuronen

 

Yleiseurooppalainen ilmiö

Viime vuonna Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita, yli 32 000. Maahanmuuttajia vastaan hyökättiin niin sosiaalisessa mediassa kuin polttopulloiskuin. Asenteiden koveneminen on Puurosen näkemyksen mukaan osa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, joka on nähtävissä koko Euroopassa.

”Yhteiskuntapolitiikassa on tapahtunut käänne, jonka seurauksena menestyksen ajatellaan olevan kiinni ihmisen omista valinnoista. On syntynyt ilmapiiri, jossa toisia ihmisiä voidaan luokitella heikommiksi ja nämä ajatukset kohdistetaan maahanmuuttajiin yhä jyrkempinä.”

Rasismin määrittely on kuitenkin ongelmallista, sillä se on jatkuvasti muuttuva ilmiö. Tutkimuksessa puhutaan vanhasta, biologisiin perusteisiin nojaavasta rasismista ja uusrasismista, joka keskittyy kulttuurisiin piirteisiin, kuten uskontoon tai tapoihin.

”Minun määritelmäni rasismista on se, että eri rodullistettuihin ryhmiin kuuluvia ihmisiä asetetaan yhteiskunnassa eri asemaan. Rodullistamisella tarkoitan ihmisten luokittelua ryhmään, johon liitetään negatiivisia määreitä”, Puuronen toteaa.

Rasismin syyt moninaisia

Rasismin syitä on selitetty monin tavoin. Erään teorian mukaan yhteiskunnan tasolla rasismi on seurausta niukoista resursseista, joista joudutaan kilpailemaan. Yksilöiden kohdalla on etsitty selityksiä esimerkiksi koulutustaustasta.

”Suomessa on tehty aiemmin asennetutkimuksia, joiden perusteella enemmistö rasistisia asenteita omaavista on nuoria huonosti koulutettuja miehiä. Tämä ehkä pitää paikkansa jossain määrin, mutta maahanmuuttovastaiset eivät ole yhtenäinen joukko”, Puuronen selventää.

Rasistissa ryhmissä on mukana myös korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden roolina on tuottaa ideologiaa.

”Sitten on toinen porukka, joka toimii kaduilla, kuten esimerkiksi Odinin soturit tai skinheadit”, Puuronen kertoo.

Usein rasistinen ajattelutapa on seurausta yksilön huonoista kokemuksista maahanmuuttajista ja näiden kokemusten yleistämisestä koskemaan kaikkia maahanmuuttajia. Yhteiskunnassa on syvälle juurtuneita ajattelutapoja, joiden perusteella ihmisiä luokitellaan meihin ja muihin, joten rasismi voi olla myös kasvatuksen ja ympäristön tulosta.

”Kukaan ei synny rasistiksi. Minun näkemykseni mukaan on yritettävä ymmärtää rasismin taustoja ja rasistien ajattelua, jotta voimme tehdä sille jotain”, Puuronen toteaa.

Konkreettisia ratkaisuja etsitään myös Oulun yliopiston Stop Rasismi -hankkeessa. Hankkeessa kerätään ihmisiltä ratkaisuehdotuksia rasismin ehkäisemiseen. Hankkeen sivustolla voi myös kertoa omista kokemuksiaan rasismin eri muodoista. Hanketta on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä tutkija Simo Hosion kanssa.

”Ideana on arvioida erilaisia ratkaisuehdotuksia joukkoälyn keinoin. Teorian mukaan joukkoäly on tehokkaampi keksimään ratkaisuja kuin yksittäinen ihminen, vaikka hän olisi kuinka perehtynyt aiheeseen. Tähän mennessä yli tuhat ihmistä on käynyt arvioimassa ratkaisuja ja jättämässä omia ehdotuksiaan ja myös oikeusministeriö on ollut kiinnostunut hankkeesta”, Puuronen kertoo.

Miten edistää ihmisoikeuksia?

Ennusteiden mukaan tänä vuonna Eurooppaan tulee saapumaan vähintään yhtä paljon maahanmuuttajia kuin vuonna 2015. Puuronen arvelee, että myös Venäjän kautta tulijoita on entistä enemmän.

”Joko tilanteeseen sopeudutaan tai sitten se pahenee, jolloin uhkana ovat väkivalta ja ihmisoikeuksista tai kansainvälisistä sopimuksista piittaamattomat valtiolliset toimenpiteet.”

Miten suvaitsevaisuutta voitaisiin sitten edistää?

”Suvaitsevaisuus on hankala käsite, sillä kaikkea ei tarvitse suvaita. Mieluummin pohtisin, miten ihmisoikeuksien kunnioittamista voitaisiin edistää. Keskeisessä asemassa ovat arvokasvatus ja arvoihin liittyvä keskustelu, jota esimerkiksi kirkon johtajat ovat ansiokkaasti herättäneet”, Puuronen kiteyttää.

Heidi Hahtola

Viimeksi päivitetty: 3.6.2016