Terveystiedon lukutaito tukee hyvinvointia

Terveystiedon lukutaidossa on löydetty eroja väestöryhmien välillä. Se tuottaa eroja myös hyvinvointiin ja terveyteen. Oulun yliopistossa terveystiedon lukutaitoa ja uusien teknologioiden edellyttämiä uusia lukutaitoja tutkitaan tieteidenvälisessä INSPIRES -tutkimusyhteisössä.

Ihmisryhmät ovat keskenään eriarvoisessa asemassa hyvinvoinnissa ja terveydessä, eli terveyserot ovat suuret. Parantamalla heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia ja terveyttä kuilua voidaan kaventaa. Suomessa terveyserojen kaventaminen on otettu tavoitteeksi hallitusohjelmassa ja Terveys 2015 -kansanterveysohjelmassa.

Terveystiedon lukutaito vaikuttaa väestön terveyseroihin. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä lukea, ymmärtää, kommunikoida ja hyödyntää terveyteen liittyvää informaatiota. Myös kyky tulkita numeerista tietoa, kuten lääkeohjeita ja ravintoarvoja sekä kyky keskustella omasta terveydestä vaikkapa terveyskeskuskäynnillä osoittavat hyvää terveystiedon lukutaitoa.

 

Seulontavälineellä erot esille

Oulun yliopistossa terveystiedon lukutaitoa on tutkittu informaatiotutkimuksen alalla Health Information Mastering (HIM–Oulu&Åbo) -tutkimusryhmässä. Informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotarin aloitteesta tutkimusryhmässä kehitettiin terveystiedon lukutaidon mittaamiseen soveltuva seulontaväline.

Seulonta tehdään kyselyllä, jossa tutkittava arvioi itseään ja omia kykyjään. Seulontaväline osoitti jo pilotoinnissa lukiolaisten terveystiedon lukutaidossa selkeitä eroja.

Samanlaisia tuloksia ilmenee Ihmistieteiden tutkimuskeskus Eudaimonian tohtorikoulutettava Noora Hirvosen väitöstutkimuksessa. Väestöpohjaisessa tutkimuksessa tarkastellaan nuorten miesten terveystiedon lukutaitoa, siihen vaikuttavia tekijöitä ja yhteyttä terveyskäyttäytymiseen ja terveyteen.

Tohtorikoulutettava Noora Hirvonen (vas.) on informaatiotutkimuksen professori Maija-Leena Huotarin johdolla kehitetyn seulontavälineen avulla tutkinut nuorten miesten terveystiedon lukutaitoa ja löytänyt eroja esimerkiksi koulutustaustan perusteella.

 

”Seulontaväline oli osa laajempaa kyselyä ja sen avulla oli mahdollista tutkia nuorten kutsuntaikäisten miesten terveystiedon lukutaitoa. Tutkimuksessa selvitimme myös miesten terveyskäyttäytymistä. Lisäksi teimme fyysistä kuntoa kuvaavia mittauksia”, Hirvonen kertoo.

Tulokset osoittavat, että nuorten miesten terveystiedon lukutaidoissa on eroja. Terveystiedon lukutaidolla havaittiin olevan yhteys esimerkiksi fyysiseen kuntoon.

”Vaikka nuoret miehet ovat aika homogeeninen ryhmä, näytti lukiolaisten ja ammattikoululaisten välillä olevan selkeä ero terveystiedon lukutaidossa. Lukiolaisilla havaittiin olevan parempi terveystiedon lukutaito ja myös vähemmän terveydelle haitallista käyttäytymistä, kuten tupakointia ja alkoholin käyttöä. Vanhempien ammattiaseman ja miesten terveystiedon lukutaidon välillä havaittiin myös yhteys”, kuvaa Noora Hirvonen.

Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston, Oulun Diakonissalaitoksen Liikuntatieteellisen klinikan ja Oulun kaupungin yhteisessä MOPO-hankkeessa, jossa edistettiin nuorten miesten hyvinvointia ja kehitettiin nuorille oma hyvinvointipalvelu.

Tutkimuksen tuloksia on julkaistu informaatiotutkimuksen alan johtavissa kansainvälissä tieteellisissä julkaisuissa. ”Seulontavälineestä ovat kiinnostuneet kollegat muun muassa Japanissa, Taiwanissa ja Brasiliassa”, iloitsee Maija-Leena Huotari.

Seulontavälinettä käytetään pohjana myös ikääntyneiden lukutaidon tutkimisessa, kertoo post doc  -tutkija Heidi Enwald:

”Terveystiedon räätälöinti ikääntyneen elämäntilannetta ja tiedontarpeita vastaavaksi voisi parantaa terveystiedon lukutaitoa. Toisaalta terveystiedon lukutaidon tasoa voidaan käyttää lähtökohtana esitettäessä henkilökohtaisempaa terveystietoa ikääntyneelle.”

Enwald toimii tutkijana TEKESin rahoittamassa GASEL-hankkeessa, jossa kehitetään räätälöintiä ja pelillistämistä hyödyntävää hyvinvointipalvelukonseptia. Enwald ja Hirvonen kuuluvat HIM–Oulu&Åbo -tutkimusryhmään.

 

Uusi teknologia luo uusia tarpeita

Tulevaisuudessa myös terveysviestinnän haasteena on kehittyvien teknologioiden ja medioiden aikaansaama uudenlainen verkkoympäristö, jossa yhä useampi ihminen voi hyödyntää erilaisia tekstin tuottamisen keinoja. Tämä edellyttää myös uudenlaisten lukutaitojen kehittymistä.

”Digitaalisuus muuttaa käsityksemme lukutaidosta. Perinteisesti lukutaito käsitetään tekstin lukemiseksi ja kirjoittamiseksi, mutta uusiin lukutaitoihin liittyy lisäksi ääni ja kuva. Informaatio voi olla hyvin eri muodoissa ja samassakin lukutapahtumassa hyvin monenlaista ja kompleksista”, kertoo kasvatustieteen professori Riitta-Liisa Korkeamäki.

Keskeistä on taito ymmärtää erilaisia ja monimuotoisia tekstejä sekä tuottaa niitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Uudet lukutaidot, joita kutsutaan myös monilukutaidoksi, ovat keskeisessä asemassa uudessa, vuonna 2016 voimaan tulevassa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

”Uusia lukutaitoja kehittämällä ihmisen ilmaisukykyä voidaan parantaa”, jatkaa Maija-Leena Huotari.

Kasvatustieteiden ja informaatiotutkimuksen yhteistyönä on toteutettu valtakunnallista opetus- ja kulttuuriministeriön Lukuinto-ohjelmaa vuodesta 2013. Sen tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten lukuintoa ja tukea uusien lukutaitojen käyttöönottoa koulun ja kirjaston yhteistyön avulla.

”Uusien lukutaitojen tutkimukselle on selvästi suuri tarve”, huomauttaa professori Korkeamäki, joka johtaa INSPIRES-tutkimusyhteisössä NeLiFu (New Literacies and Future School) -tutkimusryhmää.

”Ympäristömme on muuttunut paljon lyhyessä ajassa eikä tutkimus ole pysynyt ihan kaikessa mukana. Emme ole vielä pystyneet teoreettisesti kehittämään kaikkea sitä, mitä uusien lukutaitojen tutkimukseen tarvitaan. Tarvitsemme tutkimustietoa esimerkiksi siitä, miten lapset ja nuoret oppivat uusia lukutaitoja ja millaista oppimista ja kehittymistä siinä prosessissa tapahtuu”, Korkeamäki kertoo.

 

 

INSPIRES – Tieteidenvälistä uusien lukutaitojen tutkimusta

Oulun yliopistossa innovatiivista uusien lukutaitojen tutkimusta tehdään monitieteisessä tutkimusyhteisössä, jota johtaa professori Maija-Leena Huotari. Neljästä tutkimusryhmästä koostuva INSPIRES – Institutions and Practises of New Literacies -yhteisö yhdistää informaatiotutkimuksen, tiedeviestinnän, tietotekniikan ja kasvatustieteen alojen tutkimusta.  

INSPIRES tutkii lukutaitojen käytäntöjä ja niiden muutosta ihmisten arkielämässä ja erilaisissa vakiintuneissa instituutioissa, kuten koulussa, kirjastossa tai mediassa.

”Tarkastelemme esimerkiksi sitä, millaisia uudenlaisia sisältöjä media tuottaa hyödynnettäväksemme tai miten kirjasto muuttuu uusien lukutaitojen myötä. Olemme kiinnostuneita esimerkiksi siitä, miten ääni ja visuaalisuus tulevat osaksi kirjastopalveluja tulevaisuudessa”, Huotari selittää.

 

INSPIRES-tutkimusyhteisöön kuuluvat ryhmät:

  • Health Information Mastering (HIM-Oulu&Åbo) -ryhmän tutkimuksessa tarkastellaan yksilön arkielämän informaatiolukutaitoa erityisesti terveyden näkökulmasta. Tutkimusryhmän johtaja on professori Maija-Leena Huotari. Ryhmä kuuluu Medical Research Center (MRC) Ouluun.
  • Interactive Spaces (iSpaces) -tutkimusryhmässä suunnitellaan interaktiivisia, ympäristöön sulautettuja järjestelmiä palvelemaan ihmisten arkielämän oppimista uusien lukutaitojen näkökulmasta. Tutkimusryhmä toimii Oulun yliopiston tietotekniikan osaston alaisuudessa ja sitä johtaa professori Jukka Riekki.
  • Literacies and Empowered Communities (LECO) -tutkimusryhmän tarkastelun kohteena ovat uudet lukutaidot median ja julkisuuden kontekstissa. Ryhmää johtaa professori Erkki Karvonen.
  • New Literacies and Future School (NeLiFu) -tutkimusryhmä keskittyy lukutaitojen pedagogiikan ja käytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen kouluympäristössä. Tutkimusryhmän johtaja on professori Riitta-Liisa Korkeamäki.

 

INSPIRES menestyi Oulun yliopiston tutkimuksen laadun arvioinnissa (RAE2013) erinomaisesti (5B/6, kategoria Veni: uusi tutkimuksen avaus).

 

Teksti: Anna-Maija Huhta
Kuvat: Tiina Pistokoski, henkilöt

 

Lisää aiheesta:
INSPIRES-tutkimusyhteisö
Nuorten miesten terveyskäyttäytyminen: MOPO-hanke

Viimeksi päivitetty: 5.6.2016