Oululaisesta männyn silmusta ratkaisu ihmiskunnan parantumattomiin sairauksiin

 

Sitkeä tutkijakaksikko, Anna Maria Pirttilä ja Janne Koskimäki, kehittää tutkimuksensa pohjalta seuraavaksi lääkkeitä.

Vaikeinta on hiljaisuus. Kun tutkija tajuaa olevansa mullistavan tiedon äärellä, hihkumisen sijaan liimataan huulet yhteen, kääritään laboratoriotakin hihat ja tehdään kymmeniä ja taas kymmeniä kokeita. Perustutkimus on hidasta ja kilpailtua, mutta uurastuksen palkkiona tulevat tulokset ovat toisinaan mullistavia.

Mullistava löydös numeroina:

Kasvimikrobiologian dosentti Anna Maria Pirttilä ja tohtorikoulutettava Janne Koskimäki linnoittautuivat kammioon ja sukelsivat männyn silmujen kimppuun melkein kymmeneksi vuodeksi. Kuulostaa valtavalta riskiltä ja sitä se olikin:

”Pahin pelkoni oli, että olen hukannut elämästäni vuosikymmenen. Pysyin skeptisenä loppuun asti. Vasta kun näin sähköpostissani viestin, että artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi, uskalsin juhlia”, Janne Koskimäki sanoo.

Onneksi pilkuntarkalla skeptikolla oli vastavoima. Tutkimusta johtanut Anna Maria Pirttilä on visionääri, jonka usko pysyi järkkymättömänä.

”Olin heti alusta alkaen varma, että olemme tosi ison asian äärellä.”

”Olin heti alusta alkaen varma, että olemme tosi ison asian äärellä. Näitä yhdisteitä on tutkittu lähes sata vuotta ja tiesin, että jos vain onnistumme, tutkimuksemme kertoo bakteerien toiminnasta jotain täysin uutta”, Pirttilä sanoo ja katsoo tiukasti silmiin.

Bakteeri on mainettaan ovelampi

Kasvien ja ihmisten solut puolustautuvat bakteereilta hyvin samalla tavoin. Kehomme tuottaa tulehtuneelle alueelle happiradikaaleja, usein ylireagoiden, koska se haluaa estää bakteerien pääsyn syvemmälle kudoksiin. Happiradikaalit ovat rankka puolustuskeino, sillä ne vahingoittavat myös hyviä soluja. Happiradikaalien aiheuttamat tuhot liittyvät vahvasti Alzheimerin taudin ja silmänpohjan rappeuman puhkeamiseen.

Oulun yliopiston tutkijat havaitsivat kokeissaan, että bakteerit osaavat yllättäen puolustautua jopa myrkyllisimpiä happiradikaaleja vastaan.

Tässä seuraa mullistava uutinen: Oulun yliopiston tutkijat havaitsivat kokeissaan, että bakteerit osaavat yllättäen puolustautua jopa myrkyllisimpiä happiradikaaleja vastaan. Bakteerit tuottavat sisälleen pitkäketjuista rasvahappoa, polyhydroksibutyraattia. Tulehduksen hetkellä bakteeri pilkkoo tämän rasvahappoketjun pieniksi paloiksi ja vaimentaa niillä happiradikaalit. Kun suojamuuri on ohitettu, bakteerit ujuttautuvat yhä syvemmälle soluihimme.

“Bakteereilla ei tiedetty olevan tällaista kykyä. Uuden tiedon pohjalta voimme nyt luoda tulehduksia vastaan lääkkeitä, jotka estävät bakteerien rasvahapon tuotannon”, Pirttilä kertoo.

Nature Chemical Biology-lehdessä julkaistu artikkeli ei jää tämän tutkimuksen viimeiseksi uroteoksi. Kaksikko kehittää löydöksen päälle jo Tekesin rahoituksella sovelluksia. Työn alla on lääke silmänpohjan ikärappeumaan.

Työn alla on lääke silmänpohjan ikärappeumaan.

Mutta miksi kilpaillun alan löydös tehtiin juuri Oulussa? Pirttilän ja Koskimäen mukaan kampus on niin yhtenäinen ja sillat matalia, että monitieteiseen tutkimukseen saa apua nopeasti myös täysin toisen tieteenalan tutkijoilta. Mutta on vielä toinen, ehkä jopa tärkeämpi syy, mäntymetsät.
“Minun on pakko päästä joka päivä metsään. Istun puiden alla ja annan ajatusten vain virrata, oli keli mikä hyvänsä”, Anna Maria Pirttilä tunnustaa ja hymyilee niin, että silmät menevät sirriin.

 

Haluatko kuulla lisää? Kysy suoraan tutkijoilta:

Dosentti Anna Maria Pirttilä, am.pirttila(at)oulu.fi, puh. +358 294 481 545

Tohtorikoulutettava Janne Koskimäki, janne.koskimaki(at)oulu.fi puh. +358 294 481 496

 

Tutustu Nature Chemical Biology -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkeliin:

Koskimäki et al., Methyl-esterified 3-hydroxybutyrate oligomers protect bacteria from hydroxyl radicals (14.3.2016).

http://www.nature.com/nchembio/journal/v12/n5/abs/nchembio.2043.html

 

Viimeksi päivitetty: 8.9.2017