Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Suvi Kuokkanen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Aate- ja oppihistoria

Oppiaine

Aate- ja oppihistoria

Väitöstilaisuus

12.7.2017 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kuusamonsali (YB210)

Aihe

Hybriksen kontrollointia, sosiaalisille ja moraalisille normeille alistamista. Ostrakismos-karkotusten rankaisevat ja ennaltaehkäisevät motiivit Ateenassa 400-luvulla eaa.
Controlling a Hybristic Individual, Enforcing Moral and Social Norms. The Punitive and Preventive Motives of Ostracizing in Fifth-Century BCE Athens

Vastaväittäjä

Professori Nick Fisher, Cardiffin yliopisto, UK

Kustos

Dosentti Maija Kallinen, Oulun yliopisto

Antiikin Ateenassa karkotettiin määräajaksi normien rikkojia

Väitöstutkimus paljastaa, että 400-luvulla eaa. eläneet ateenalaiset karkottivat keskuudestaan normien rikkojia ostrakismoksella. Ostrakismos oli klassisessa Ateenassa vuosien n. 487 ja 415 eaa. välisenä aikana käytössä ollut järjestelmä, jonka välityksellä ateenalaisilla oli tilaisuus karkottaa joka vuosi yksi henkilö kymmenen vuoden määräajaksi. Ehdokkaita ei asetettu etukäteen, vaan karkotuksen kohde määräytyi kansanäänestyksen perusteella. Käytännössä kohteiksi valikoitui tunnettuja poliitikkoja. Ostrakismos-karkotusten rankaisevia ja ennaltaehkäiseviä motiiveja analysoinut väitöstutkimus osoittaa, että ateenalaiset pyrkivät ostrakismoksen keinoin yhtäältä hallitsemaan hybrististä yksilöä, toisaalta alistamaan tämän yhteisön moraalisille ja sosiaalisille normeille. Tutkimus näyttää myös, että ostrakismoksen kautta kansa purki kielteisiä tunteitaan ja samalla lujitti yhteisöään.

Aatehistoriallinen tutkimus lähestyy ostrakismos-järjestelmää tuoreesta näkökulmasta asettamalla sen laajaan kulttuuriseen kontekstiin ja keskittymällä sen ei-poliittisiin ulottuvuuksiin. Tutkimus nostaa esiin ennen kaikkea karkottajien näkökulman tulkitsemalla äänestysliuskoina toimineita saviruukun sirpaleita (ostrakoneja) ja vertaamalla niitä kreikankielisistä kirjallisista lähteistä saatavaan tietoon. Tutkimus haastaa niiden antiikintutkijoiden näkemykset, joiden mukaan ostrakismos kehitettiin ja sitä käytettiin ennen kaikkea poliittisiin tarpeisiin. Tätä vastoin väitöstutkimus havainnollistaa, että monivivahteinen hybriksen käsite oli keskeinen ostrakismoksen käyttämisen yhteydessä. Hybris ymmärrettiin sekä julkeaksi jumalten uhmaamiseksi että yhteisön moraalisten ja sosiaalisten sääntöjen tahalliseksi rikkomiseksi, ja sen uskottiin johtavan jumalalliseen rangaistukseen. Hybris liittyi henkilön mielentilaan ja motiiveihin, ja se ymmärrettiin lisäksi häpeäntunnon ja itsehillinnän puutteeksi sekä muiden kunniaa loukkaaviksi teoiksi. Tutkimustulosten mukaan ateenalaiset puuttuivat ostrakismoksen keinoin henkilön vihamielisiin aikomuksiin ja yhteisönvastaisiin motiiveihin ennaltaehkäisevässä hengessä. Toisaalta tutkimus osoittaa, että ostrakismos tarjosi ateenalaisille mahdollisuuden karkottaa joukostaan tällainen hybristinen henkilö ennen väkivallan leviämistä henkilöiden väliseltä poliittiselle tasolle.

Useat kreikkalaiset kirjalliset lähteet liittävät ostrakismoksen synnyn ja käytön tyrannian ennaltaehkäisemiseen. Tutkimus paljastaa, että ostrakismos-karkottajat ilmaisivat ja lujittivat klassiselle Ateenalle leimallista kohtuullisuuden ideologiaa sulkemalla yhteisöstään ulos kuvitteellisia ja symbolisia tyranneja. Tutkimus osoittaa myös, että ateenalaiset ymmärsivät ostrakismoksen kansanvallan symboliksi, jonka keinoin määriteltiin sopivan käyttäytymisen rajoja ja kansalaiskelpoisuuden ehtoja. Lähettämällä hybristisen yksilön väliaikaiseen maastakarkotukseen ateenalaiset pyrkivät yhtäältä välttämään jumalten vihan, toisaalta rankaisemaan rajojen rikkojaksi miellettyä yksilöä. Näin ostrakismos palveli sekä rankaisevia että ennaltaehkäiseviä tarkoituksia.

Viimeksi päivitetty: 1.7.2017