Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Psykologian maisteri, PsM Noora-Maria Suhonen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Neurotieteen tutkimusyksikkö
0294 48 0000

Oppiaine

Neurologia

Väitöstilaisuus

8.9.2017 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8 (Kajaanintie 50)

Aihe

Kognitiiviset ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset otsa-ohimolohkorappeumissa
Cognitive and behavioral characteristics of frontotemporal lobar degeneration

Vastaväittäjä

Dosentti Marja Hietanen, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Anne Remes, Oulun yliopisto

Otsalohkodementian diagnostiikka vaatii laajaa neuropsykologista selvittelyä

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että otsalohkodementian tunnistamiseen tarvitaan laajaa neuropsykologista tutkimusta ja käyttäytymisen muutosten järjestelmällistä arviointia. Otsalohkodementian oireet puhkeavat usein jo myöhäisessä keski-iässä, ja se onkin Alzheimerin taudin jälkeen yleisin työikäisten dementiaa aiheuttava sairaus. Taudin keskeisiä oireita ovat käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat. Sairastunut saattaa muuttua apaattiseksi ja välinpitämättömäksi tai impulsiiviseksi ja estottomaksi. Tiedonkäsittelyn ongelmista korostuu toiminnan sujuvuuden ja joustavuuden heikentyminen, joka voi arjessa näkyä esimerkiksi aloitekyvyttömyytenä ja epäjärjestelmällisyytenä. Sen sijaan uuden oppimisen vaikeudet ja lähimuistin ongelmat, jotka tyypillisesti liitetään muistisairauksiin ja etenkin Alzheimerin tautiin, ovat otsalohkodementiassa selvästi vähäisempiä.

Muistisairauksiin liittyvissä tutkimuksissa otsalohkodementia on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Otsalohkodementian erottaminen erityisesti Alzheimerin taudista ja toisaalta psykiatrisista sairauksista voi olla haastavaa. Väitöstutkimuksessa pyrittiin löytämään kliiniseen käyttöön soveltuvia neuropsykologisia menetelmiä, joista on hyötyä otsalohkodementian varhaisessa tunnistamisessa. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan yksilön tiedonkäsittelytoimintoja sekä käyttäytymisen piirteitä.

Laajan neuropsykologisen tutkimuksen perusteella löydettiin eroavaisuuksia otsalohkodementiaa ja Alzheimerin tautia sairastavien tiedonkäsittelyyn liittyvissä vaikeuksissa. Sen sijaan perusterveydenhuollossa yleisesti käytetyn muistiseulan (CERAD-tehtäväsarja) kyky erotella näitä sairausryhmiä toisistaan oli rajallinen. Otsalohkodementiaa sairastavat kuitenkin suoriutuivat CERAD-tehtäväsarjan viivästetyn mieleenpalautuksen osioissa Alzheimerin tautia sairastavia paremmin. Aivan otsalohkodementian varhaisvaiheessa suoriutuminen CERAD-tehtäväsarjassa voi olla jopa normaalia.

Käyttäytymisen ja luonteen muutoksien kartoittaminen potilaan läheisen täyttämän, erityisesti otsalohkodementian oireisiin suunnatun kyselylomakkeen (FBI-mod) avulla todettiin hyödylliseksi otsalohkodementian diagnostiikassa.

Otsalohkodementian tunnistaminen perusterveydenhuollossa on haastavaa, ja osa potilaista ohjautuu aluksi psykiatriseen hoitoon käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutosten vuoksi. Myöhäisessä keski-iässä alkavista etenevistä luonteen muutoksista ja samanaikaisista tiedonkäsittelyn ongelmista kärsivien kohdalla pitäisikin huomioida otsalohkodementian mahdollisuus. Nämä henkilöt tulisi ohjata erikoissairaanhoitoon neurologisiin ja neuropsykologisiin tutkimuksiin taustalla mahdollisesti piilevän muistisairauden tunnistamiseksi.

Tuore väitöstutkimus tuo uutta tietoa perusterveydenhuollossa runsaasti käytössä olevan CERAD-tehtäväsarjan sekä otsalohkodementian käytösoireisiin suunnatun FBI-mod-kyselyn hyödyistä tämän vaikeasti tunnistettavan tautiryhmän diagnostiikassa. Lisäksi tutkimus lisää tietoa otsalohkodementiaa sairastavien tiedonkäsittelyyn ja käyttäytymiseen liittyvistä erityispiirteistä.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 29.8.2017